visionääriveljekset vaalivat juurevan oluen perintöä kekseliäällä twistillä

Kanavan Panimolla Vääksyssä keskitytään pienpanimon vahvuuksiin. Tuotantokapasiteetin kasvussa alkavat tulla jo rajat vastaan, mutta se ei haittaa. Eihän parhaita oluita edes tarvitse saada joka paikasta.

Vuonna 2015 Karlstedtin olutveljekset Jukka ja Jan tekivät Kanavan Panimon liiketoimintasuunnitelmaa. Yrityksen mahdollisuuksia ja uhkia pohtivaan SWOT-analyysiin he eivät osanneet kirjata pandemiaa, joka vaikuttaisi maailmanlaajuisesti kaikkien elämään. Vuonna 2020 sellainen kuitenkin elettiin todeksi. Vaan oliko se tälle sielukkaalle laatupanimolle uhka vai mahdollisuus?

– Maaliskuussa uhkakuvat piirtyivät sen verran vahvoina mieliin, että otimme aikalisän kasvusuunnitelmiimme. Olimme nimittäin juuri lähettämässä lainahakemusta pankkiin isoa laiteinvestointia varten, kertoo Jukka Karlstedt muistellen monen yrittäjän kauhunvuotta.

Kevään edetessä alkoi tuntua siltä, että koronapirulainen saattaisi kääntyä jonkin kokoiseksi mahdollisuudeksi. Kauppojen hyllyillä yhä useampi alkoi kiinnittää huomiota tuotteiden alkuperään. Moni halusi suosia pieniä paikallisia toimijoita. Kokeilija toisensa perään tykästyi Kanavan Panimon maltaisiin makumaailmoihin pysyvästi.

 

Palkittuja oluita myös omalta terassilta

Kun tartuntatilanne kesällä rauhoittui, osoitti Vanhan Vääksyn idylli jälleen vetovoimansa. Kanavan Panimon myymälässä ja terassilla kesäisten maisemien äärellä vieraili hyväntuulista lomakansaa ruuhkaksi asti. Niinpä syksyllä 2020 veljekset uskalsivat lähettää lainahakemuksen maailmalle ja saivat siihen toivomansa vastauksen. Automaattinen pullotuslinja nosti vuosittaisen tuotantokapasiteetin 75 000 litrasta nykyiseen 140 000 litraan.

Kasvun mahdollistaneen menestyksen taustalla on toki muutakin kuin poikkeusvuoden herättämät sympatiat kuluttajissa. Lyhyessä ajassa Kanavan Panimo on onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa kotimaisten käsityöläisoluiden aatelisena. Oluet ovat alusta asti menestyneet useissa alan kilpailuissa. Esimerkiksi Paljas Saari voitti Suomen Paras Olut -kilpailun hapanolutsarjan vuonna 2018 ja Toivo Red Ale saman kilpailun tumma ale -sarjan vuonna 2019.

Päijät-Hämeen alueelta on löytynyt mukavasti jälleenmyyjiä, joiden hyllyiltä paikalliset juomat liikkuvat koteihin ja illanviettoihin. Myös ravintola-asiakkaita on riittänyt pääkaupunkiseutua myöden. Myös hitunen onnea oli matkassa heti alkutarinassa, sillä lainsäätäjät vapauttivat viimein vuonna 2018 ulosmyynnin pienpanimoille. Se avasi uusia mahdollisuuksia myös Kanavan Panimolle.

– Kun Vääksyssä lomapäivää viettävä janoinen kulkija saapuu panimokyltin huomattuaan vanhan meijerin konesaliin, meidän ei enää tarvitse käännyttää häntä tyhjin käsin ovelta. Lomalaisia ja yritysvieraita varten olemme kehittäneet myös rennon ohjelmallisen panimokierroksen, josta on tullut hyvää palautetta, kertoo Jan ”Janski” Karlstedt.

 

Mitä pienet edellä, sitä isot perässä

Veljesten liikeideaan aikoinaan kirjaama näkemys siitä, että ajatuksella tehdyille, persoonallisille laatuoluille olisi kasvavaa kysyntää, osui siis täysin oikeaan. Suomalainen juomakulttuuri on kuitenkin viime vuosina selvästi muuttunut. Humalahakuinen ryypiskely ei enää innosta katajaista kansaa entiseen tapaan, mikä on pelkästään positiivinen asia.

– Monet suomalaiset juovat nykyisin vähemmän, mutta parempaa. Alamme vihdoin oppia eurooppalaista juomakulttuuria. Juuri hyvää ruokaa ja juomaa arvostavat nautiskelijat ovat meidän heimoamme. Heille haluamme tarjota jatkuvasti uusia elämyksiä, kertoo pitkän uran keittiömestarina tehnyt Janski.

Jo aiemmin mainittu, useaan kertaan palkittu Paljas Saari, on hapanolut. Juuri hapanoluista on löytynyt Kanavan Panimon yksi tapa erikoistua. Niiden kysyntä on ollut isossa kasvussa. Panimobisneksessä lainalaisuudet menevät usein hieman toisin kuin monella muulla alalla. Nimittäin näinpäin: mitä pienet edellä, sitä isot perässä.

Perinteisten hapanolueiden uusi tuleminen alkoi rapakon takaa suurin piirtein samoihin aikoihin kuin Kanavan Panimo perustettiin. Alkuun hapanoluet olivat Suomessa vain pienpanimoiden erikoisuuksia, mutta nykyisin niitä löytyy myös isojen panimoiden valikoimista. Jukka Karlstedt ei pidä tätä lainkaan huonona juttuna.

– On vain hyvä, että isojen tuottajien kautta eri oluttyypit tulevat tutuiksi kuluttajille. Seuraava askel on usein se, että juonesta kiinni saanut oluiden ystävä lähtee etsimään vähän erikoisempaa twistiä. Ja juuri siinä me olemme vahvoilla. Hapanolutta ei ole helppo tehdä, Jukka toteaa.

 

Rakkaudesta lähituotantoon ja omiin juuriin

Erikoisempi twist tarkoittaa Kanavan Panimon tapauksessa rohkeita, mutta tarkoin harkittuja makumaailmoja, kuten vaikkapa karpaloa, pienpaahtimon kylmäuutettua kahvia tai niinkin eksoottista raaka-ainetta kuin kaskinaurista. Viimeksi mainitusta on valmistettu Berliner Weisse -tyyppinen tilausolut asiakkaan toiveiden mukaan. Se voitti Artesaaniruoka SM 2020 -kisassa kultamitalin sarjassa innovatiivinen artesaaniruoka.

Asiakkaat ovatkin jo tottuneet aloittamaan vierailunsa panimon myymälässä kysymällä ”Mitäs uutta teillä nyt on tarjolla?” Aina on jotain uuttakin tarjolla.

Vääksyläisveljesten omat juuret näkyvät paitsi panimon sijainnissa myös Kanavan Panimon tuotteissa. Unto-oluelle nimensä antaneen vaarin lisäksi modernien oluenpanijoiden työhön vaikuttaa myös isänäidin perintö. Toini-mummolla oli tapana tehdä syksyisin muun muassa punajuuresta likööriä. Juomien maustaminen sesongin mukaisin oivalluksin saattaa siis olla osin geneettistä.

Keittiömestarin opeilla Janski miettii aina tarkoin kokonaisuutta, kuten sitä, millaisten makuelämysten kanssa oluet ovat parhaimmillaan. Euroopasta vaikutteita saavassa ajattelussa ruoka- ja olutkulttuurit eivät voi olla toisistaan irrallisia asioita.

Suvusta löytyy myös panimon kolmas voimahahmo: poikien oma isä. Myyntitehtävistä jo eläkkeelle ehtinyt Kyösti avustaa panimolla muutoinkin, mutta on erityisesti myyntipäällikön roolissa omalla tontillaan. Vuosien varrella kertynyttä tietotaitoa ja arvokkaita verkostoja ei kerta kaikkiaan voinut jättää hautumaan kotiseinien sisälle. Etenkin kun isä Karlstedt on ammentanut yrittäjäoppejaan myös elintarvike- ja lääketeollisuuden säiliövalmistuksesta.

Vesi, mallas, humala, hiiva ja ennakkoluulottomien oluenpanijoiden kekseliäisyys. Tästä yhtälöstä ammennetaan jatkuvasti uusia yllätyksiä olutharrastajien iloksi.

 

Teksti: Terhi Kangas, Toteuttamo Verbaali
Kuvat: Miia Närkki Photography